P37 5.12 Santiago – New York – Helsinki

Tänään oli vuorossa paluu kotiin, tosin pitkä sellainen koska lento minulla, Pasilla, Markuksella ja Janilla lähti illalla vähän ennen yhtätoista. Suoritin vielä viime hetken ostoksia läheisellä massiivisen kokoisella ostarilla ja kentälle mentiin kuuden aikaan illalla. Yölento New Yorkiin, jossa oltiin ajoissa ennen kahdeksaa ja meille jäi aikaa käydä kaupungilla vähän ostoksilla ja syömässä. Paluu Helsinkiin sujui aikataulusta edellä ja tiistai aamulla saavuttiin kahdeksan jälkeen kotimaan kamaralle. Kaisa oli noutamassa minua kentältä ja väsyneenä mutta onnellisena hyvin sujuneesta matkasta oli jälleen kiva olla kotona. Kiitos Pali, Timo, Markus, Pasi, Jani, Tapio, Jari, Esko, Jouko ja Matti loistavasta seurasta. Moottoripyörämatkailu on parasta :)

Metrossa matkalla Sohoon

Kaupungissa oli sää pakkasen puolella ja meenättiin jääätyä koko porukka, mutta ei hätää. Ostettiin takit kaupungilta joka heppu.

Maittava lounas Jane -ravintolassa Sohossa.

P36 6.12 Chillan - Santiago

Viimeinen ajopäivämme Santiagoon oli vauhdikasta menoa pitkin Pan American moottoritietä Santiagoon saakka. Tietulleja oli taas matkan aikana monta, mutta niitä on jo harjoiteltu sen verran että ryhmämme suoriutui nopeasti läpi niistä. Minä pysähdyin ensin maksamaan kaikki ja sitten yksitellen vauhdilla matkaan aina puomin noustessa. Koska oli lauantai ei Santiagossa ollut tavallisia massiivisia ruuhkia ja saavuttiin jo ennen kahta vuokraamon pihaan palauttamaan pyöriä ja parissa tunnissa palautus oli tehty. Tavarat takseihin ja hotellille, josta suunnistaminen illalliselle jo aiemmin hyväksi havaitsemaani italialaisravintolaan. Ilta sujui hyvin syödessä ja juodessa ja pidettiin siinä muutama puhekkin toisillemme. Olimme väsyneitä, mutta onnellisia ja mikä tärkeintä terveitä kaikki lukuun ottamatta pieniä kaatumisruhjeita. Itselle nostan vähän peukkua, että pysyin koko 12 000 kilometriä pystyssä vaikka lähellä se kaatuminen oli minullakin muutamaan kertaan.

Haasteta matkalla oli jos jonkinlaisia, mutta meillä suomalaisilla on erinomainen kyky  ratkaista ongelmat ja meno jatkui aina, hetkittäin muun muassa suola-autona lavalla ja ongelmia aiheuttaneet bensapumput bemareihin löytyivät La Pazista, jotka Markus ja Matti vaihtoivat itse.

Pyöristä pientä yhteenvetoa. Kawasakin KLR:ssä ei ollut tekniikkapuolella mitään ongelmia lukuun ottamatta Timon pyörää joka on päästetty todennäköisesti edellisen käyttäjän toimesta keittämään ja kannen tiivisteessä on ollut reikä. Kaatuma – ja laukkuraudat antoivat joissain yksilöissä vähän periksi tärinässä ja niitä hitsailtiin muutamia. Pasin Yamaha oli malleista kaikkein paras hiekalla ja ajoasento ja penkki olivat mainioita testattuani pyörää Yamahassa ei ei ollut mitään vikaa lukuun ottamatta peilin kiinnitystä jota ei saanut millään kiristettyä. Mitään vikaa ei myöskään minun uudessa 2015 –mallin Bemari GS 800 –mallissa. Keskituen kiinnityspultti oli ainut mikä löystyi. Uusi malli on selkeä päivitys verrattuna vanhempaan ja ainakin tämän perusteella sitä voi suositella. Bemarien bensapumput olivat matkan suurin haaste ja ne kannattaa ottaa mukaan, mikäli suunnittelee pidempää matkaa. Lisäksi Markuksen bemarissa murtui akunkenkä tärinässä. Jarin ja Esko pyörissä ne myös irtosivat tärinässä. Nuo nyt ovat pikkujuttuja. Kawasakeissa mutterit tulee tarkistaa säännöllisesti. Bemareissa ne pysyvät paremmin paikoillaan. Touratechin muovilaukut ovat vedenpitävät ja kevyet. Ainut ongelma olivat saranatapit, jotka tahtoivat lentää ulos tärinän vaikutuksesta.

Lähtötunnelmia viimeiseltä aamulta. Palilla itsenäisyypäivän kunniaksi lippu hanskassa

Tasaita motaria painettiin koko matka.

Saapuminen Santiagoon

...jossa pyörien luovutus.

Bemarini on taas onnellisesti kotona.

Illanviettoa Santiagossa

P35 5.12 San Carlos De Bariloche – Chillan ( Chile )

Andien ylitys oli vuorossa heti aamusta, kun siirryttiin legendaariselle Ruta 40 –tielle. Alkumatka nelikymppistä ja myöhemmin jakaannuttiin kahteen ryhmään. Esko, Jouko ja Tapio menivät Osornon kautta ja me loput ylitimme rajan pohjoisempaa, jossa rajan molemmin puolin oleva tie on noin 30 matkalta hiekkatietä. Matkalla oleva tietyö hieman lisäsi hiekkatien määrää, joka taittui kuitenkin nopeasti. Loppumatka 5- tietä, eli jälleen paluu Pan Americalle. Lautarossa porukka kasaan ja ajettiin lähes auringonlaskuun saakka päätepisteenä Chillanin kaupunki. Kilometrejä meidän toiseksi viimeiselle ajopäivälle kertyi yli 700, eli se oli matkassa mitattuna reissun pisin  ajo. Huomenna sitten viimeistä viedään ja edessä on vielä reilut 400 kilometria Pan Americaa.

Tankit täyteen lähtiessä.

Alkumatkan maisemaa

Pyörät Chilen raja-asemalla tulivuoren juurella

Loppupäivä Pan Americaa

P34 4.12 San Carlos De Bariloche

Vapaapäivä maailma suklaapääkaupungissa. Ilma täällä on raikas ja näkymät hienot. Osa porukasta otti pyörät alleen ja lahti ajelemaan lähimaastoja. Itse menin pyörällä ihmettelemään keskustan suklaapuoteja, joita riitti. Loppupävä meni relatessa ensimmäistä kertaa tällä matkalla. Huomenna sitten Andien yli Chileen.

P33 3.12 Cipolletti – San Carlos De Bariloche

Hieno ajopäivä tänään. Alkumatka tasaisaa Pampaa vielä, mutta yhtäkkiä kuin tyhjästä avautui vuoristomaisema ja loppumatka oli kentis upeinta maisemaa, mitä tähän saakka on ollut. Kristallinkirkaita järviä ja kumpuilevaa maastoa. Bariloche on järven rannalla sijaitseva turistikohde, jossa on laskettelurinteitä ja kerrassaan hienot maisemat. Illalliselle mentiin hotellin suosittelemaan ravintolaan, jossa saatiin eriomaiset pihvit parillalta. Huomenna meillä on täällä hyvin ansaittu vapaapäivä.

Virallinen ryhmäpotretti

Tämä maisema ei jätä kylmäksi

 

Alku oli vielä Panpaa

P32 2.12 Santa Rosa - Cipolletti

Sovittiin eilen, että käymme Timon kanssa aamulla kello 8 taarkistamassa pyörän tilenteen ja lähdemme liikkeelle 8:45. Pyörä oli vielä osina pajalla ja arvioivat n. 3 tuntia. Muu porukka lähtivät matkaan ja minä jäin Timon kanssa Santa Rosaan. Mentiin 11:30 pajalle ja sitten saatiin uusi päivitys, että syyläri on viety toisaalle korjattavaksi ja kello seitsemän pyörä on valmis. Sovittiin Timon kanssa, että minä jatkan matkaa ja Timo tulee illalla parisen tuntia jonnekkin ja ottaa meidät huomenna kiinni.  Ajelin siis tämän päivän yksikseni läpi suhteellisen hiljaisen Pampan pitkät suorat reilussa 34 asteen lämmössä. Parisen kahvitaukoa ja saavuin perille Cipollettin melkein heti muun ryhmän jälkeen. Tänään tuli muuten 10 000 kilometriä täyteen tätä aurinkomatkaa.

Tältä näytti Timon pyörä vielä aamulla

Pampan tasamaata

Kymppitonnin kuva. Ei ollut korkeampaa paikkaa kameralle

P31 1.12 Buenos Aires – Santa Rosa

Joulukuu alkoi ajelulla tasaisella Pampalla. Buenos Airesista päästiin hyvin pois ja koko päivän reilut kuusisataa kilometriä tultiin tasaista Argentiinan keskiosaa pitkin. Alkumatkasta oli yllättävän kylmä alimmillaan + 14 astetta joka hieman hämmästytti, koska alue on yleensä hyvin lämmin. Loppupäivää kohden pilvet väistyivät ja lämmöt kohosivatkin 25 asteeseen. Maisemat tänään olivat 100 % tasaista peltomaisemaa ja matka eteni joutuisasti. Timon pyörässä on ollut ongelmia jo toista viikkoa jäähdytyksen kanssa kun ei meenaa vedet pysyä koneessa ja tänään kone sitten sylki vedet pois oikein kunnolla ja viimeiset 150 kilometriä oli tultava autokyydillä. Santa Rosasta löytyi moottoripyörähuolto ja illallisen aikana saatiin hyviä uutisia, että pyörän saisi ulos huomenna 11 aikaan. Esko ja Pali huollattivat samalla pyöriensä pikku juttuja. Palilla sivulaukun raudan hitsaus ja Eskolla jalkatapin uuden pultin kiinnitys. Mennään aamulla katsomaan vielä tilanne. Illallinen paikallisessa ravintolassa erittäin tuhti ja siellä myös vietettiin jonkun paikallisen syntymäpäiviä tai vastaavaa juhlaa kun paikka pamahti täyteen pian tulomme jälkeen. Huomenna jatketaan Pampan suoria tasaisia teitä.

Alkumatkas oli monta tietullia.

Tasaista on ja tässä vaiheessa vielä koleaa.

Peilikuva.

Matkalla huoltoon

Timon pyörä pukilla